Professori emeritus Markku S. Niemisen juhlapuhe säätiön kesäjuhlassa 2.6.2022

Saluto vos – Tervehdys teille

Arvoisa Sydäntutkimussäätiön puheenjohtaja prof. Eero Jokinen, säätiön hallitus; kunnioitettu Juhlaväki. Olen kiitollinen, että saan olla juhlapuhujana Sydäntutkimussäätiön kesäjuhlassa 2022 ja luoda katseen Säätiön 50-vuotiseen historiaan ja toimintaan.

Haluan esittää teille näkökulman,

Miksi Sydäntutkimussäätiö on perustettu?

Miten se perustettiin?

Mitä se tukee?

Mikä on tuloksekkuus? ja

Minkälaisella kattauksella?

Miksi?

Kardiologian osaaminen ja sydän- ja verisuonisairauksien tutkiminen ovat kehittyneet käsikädessä kaikissa yliopistosairaaloissa. Alkupää on Salus-sairaalassa. Sairaalassa tutkittiin sisätautialan sairauksia, mutta sydänsairaudet olivat keskeisessä roolissa, johtajina professorit Alvar Wilska, sittemmin Kerppola ja Pentti I. Halonen. Tutkimustoiminta oli kliinisvoittoista, paneutuen verenpainetautiin, sydänlihaksen rappeutumiseen ja synnynnäisiin sydänvikoihin. Mutta perustutkimustakin tehtiin, josta mainittakoon Suomen ensimmäisen laillistetun kardiologi Juha Hakkilan väitöskirja v. 1955, ”Marsun sydänlihaksen hiussuoniston lisääntyminen juoksuttamalla”. Veren rasvojen tutkimustakin tehtiin jo 1950-luvulla.

1950–1960 luvulla tutkijat tekivät töitä tutkimustyön osalta korvauksetta.

Samoin kävi kohdallani, kun v. 1971 aloitin opiskelijana tutkimustyön. Prof. Halosen kautta sain toki Apteekin voittovaroista 2000 mk 1973, ja kävin Rotterdamissa ja Lontoossa perehtymässä sydämen ultraäänitutkimuksiin. Asuin matkustajakodeissa ja päivisin vierailin eri sairaaloissa. Halonen, jolla oli hyvät kansainväliset suhteet, järjesti minut British Cardiac Societyn vuosikokoukseen, jossa nuoren miehen vastaanotti Sir John McMichael. Oli erikoista nuorena tutkijanalkuna kätellä arvokkaita British Cardiac Society:n johtajia ja kuunnella hienoja luentoja. Oppaaksi sain Ass. prof. Derek Gibsonin, josta tuli ystäväni. Koko väitöskirjan valmistelin aamutunteina ja iltatunteina, vapaita ja rahoitustakaan en saanut, ja ei säätiöitäkään ollut. Siksi tarvittiin Sydäntutkimussäätiö.

Yhteiskunta on muuttunut, ei vain meillä vaan kansainvälisesti. Tutkimusmenetelmät ja vaatimukset ovat kehittyneet. Tutkimustyötä tehdään ohjattuna tutkijavapailla ja apurahoituksen kautta. Yksityiset säätiöt ovat tärkeitä tukijoita nuorille tutkijoille.

Hankkeiden kannalta tärkeä perusrahoitus voi tulla valtion rahoituksesta, isoista säätiöistä tai Akatemialta. Se ei ole useinkaan riittävää, vaan hankkeissa työskentelevät nuoret tutkijat tarvitsevat myös rahoitusta, joko omasta hakemuksesta tai työryhmässä. Silloin on hyvä, että hankejohtaja vastaa tuloksekkuudesta, rahaa ei anneta, ellei ole motivaatiota ja tutkimustyö ei onnistu. Hankerahoituksessakin säätiömme on tärkeä, ja tuemme 1-3 v. isoja hankkeita tai pienempiä eri hakemuksesta vuosittain.

Miten?

Kuten mainitsin 1960- ja 1970- luvuilla keskeisin sydänsairauksien tutkimuslaitos oli Salus-sairaalan Sydäntutkimusryhmä, johtajana prof. Pentti I. Halonen. Toinen tärkeä keskus oli Helsingin yliopiston Sisätautien klinikan professori Esko Nikkilän tutkimusryhmä. Nikkilä ansioitui tutkimusryhmänsä kanssa ”kolesterolitutkijana”.

Vuonna 1954 perustetun Sydäntautiliiton ja toisaalta WHO:n kautta Suomeen jalkautui populaatiotutkimuksia, joissa selvitettiin sydän- ja verisuonisairauksien sairastuvuutta ja riskitekijöitä. 1960-luvulla isoin oli Suomen osallistuminen MI Karvosen johdolla Seven Country tutkimukseen. Samankaltaisia olivat Sydänliiton tutkimusyksikön Poliisitutkimus, II Sisätautien klinikan johtajatutkimus ja näiden ohella Kansaneläkelaitoksen väestötutkimukset. Nuoria tutkijoita tarvittiin.

Sydäntautiliitto perusti v. 1956 Sydänsäätiön tukemaan toimintaansa. Ongelmaksi havaittiin, että Sydänsäätiö ei täyttänyt Verohallituksen määritystä lahjoitusten verovapaudesta. Sydänsäätiön ja Sydäntautiliiton hallituksen jäsenet päättivät perustaa Sydänsäätiön rinnalle Sydäntutkimussäätiön sydän- ja verisuonisairauksien tutkimuksen tukemiseen apurahoin; syistä, jotka alussa kerroin. Apurahoitukselle oli huutava tarve. STS perustettiin 2.12.1970. (Oikeusministeriö vahvisti säätiön rekisteriin 30.12.1970.) Sydänsäätiön hallitus valitsi Sydäntutkimussäätiön ensimmäisen hallituksen, joka aloitti toimintansa 1971 tammikuussa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin asiaa ajanut johtaja Aarne Koskelo ja muina jäseninä olivat mm. Pentti I. Halonen ja Esko Nikkilä. Alkuvuosina Sydänsäätiö tuki Sydäntutkimussäätiönkin toimintaa maksamalla asiamiehen palkkiot.

STS:n perustamisen jälkeen nykyisen STS:n monet rahastot perustuvat 1970-luvulla tehtyihin lahjoituksiin. Niiden avulla 1974 voitiin myöntää ensimmäiset apurahat, yhteensä 30 000 mk. Jatkossakin keskeistä Säätiön pääomittamisessa ovat olleet yksittäiset lahjoitukset, joita on rahastoitu, kuten esimerkiksi Oksasen ja Rädyn rahastot ja toisaalta perinnöt, jotka on realisoitu STS:n päärahastoon. Yhtä tärkeää on ollut STS:n hallituksen ja sen työvaliokunnan toiminta, jossa on jäseninä toiminut yritystoiminnan ja sijoitustoiminnan asiantuntijoita. Säätiö on toiminut nk. konsultatiivisen salkunhoidon periaatteella. Toimintansa aikana sen varojen hallinnointi on keskistetty ensin Kansallisosakepankkiin ja nykyisin Nordeaan. Sijoitustoiminta on onnistunut näkemykseni mukaan eriomaisesti em. syistä. Rahastoitujen varojen, perintöjen ja hyvän sijoitustoiminnan perusteella STS:n pääoma on kasvanut ja viime vuonna ensimmäistä kertaa oli lähellä 100 miljoonaa euroa.

Säätiö jakaa pääasiassa tuottoa ja hyvittää myös rahastojaan hallituksen linjausten mukaisesti.

STS on vuosien aikana laatinut hyvissä ajoin toiminnalleen eettiset säännöt ja tieteellisen valiokunnan ja hallituksen toiminnat on eriytetty. Hallitus valvoo säätiön työvaliokunnan ja tieteellisen valiokunnan toimintaa alisteisten sääntöjen mukaan.

Mitä tuemme ja mikä on tuottavuutemme?

STS on tukenut vuosittain noin 30 väitöskirjatutkimusta, ja useita hakijoita eri vuosina useamman kerran, muodostaen siten nuorten sydän- ja verisuonitautien tutkijoiden keskeisen tukimuodon. Lähes kaikki väitelleet kardiologit ovat saaneet STS:n kautta tutkijan apurahoitusta. Säätiö tukee n. 10-20 varttuneemman tutkijan, nk. tutkijatohtorin hankkeita vuosittain 8 000 – 30 000 euroa / v. ja isompia tutkimusryhmien hankkeita 1-3 -vuotisina hankkeina 20 000 – 60 000 / v. Tämä rahoitus tutkimuslaitoksen rahoituksen ohessa on merkittävä panostus projekteille mahdollistaen joustavuutta, kuten aikaisemmin mainitsin.

Vuosittain 2-4 hakijaa saa apurahoituksen ulkomailla suoritettavaan post doc -tutkimukseen. STS:n tukeman tutkimustyön tuloksia seurataan hakuprosessin osana. Samalla kartoitamme aluekohtaisen rahoituksen jakaumaa ja lääketieteelliset aihepiirit. STS:n tieteellisessä valiokunnassa on laaja-alainen kansallinen edustus ja jaamme rahoitusta kaikkien yliopistosairaalapiirien ja yliopistojen sekä THL:n tutkimusryhmille.

Sydäntautiliiton perustajäsenen muistoksi on lahjoituksen avulla perustettu Soisalon rahasto, joka jakaa joka toinen vuosi palkinnon menestyneelle nuorelle tutkijalle, kuten tänäänkin. STS jakaa puolestaan vuorovuosin tunnustuspalkinnon aktiivista tutkimustyötä tekevälle tutkimusryhmän johtajalle.

Mutta mielenkiitoisia uusia aiheitakin tuemme. Koronavirusepidemian ja sen rokotetekniikoiden ohella sosiaalisessa mediassa on keskusteltu, varoitettu sydänsairauksien rokotusohjelmista, joita ei ole julkistettukaan, - aiheetta. Mielenkiitoisin v. 2022 hanke, jota STS tukee, on tutkijatohtori, FT Markus Ojasen - Tampere Prevention of cardiovascular diseases by bacteria-specific VLP (viruslikeparticle) vaccines, jossa uusilla pintaproteiineihin perustuvalla rokotteella pyritään alentamaan sydän- ja verisuoniston inflammaatiota ja estämään sydän- ja verisuonisairauksia.

-------

Tutkimustyö Suomessa kuten kansainvälisesti on kuin kattaus pitkälle päivälliselle.

Antipasti eli alkuruoka on tarjoilun lähtökohta - perustutkimusta (lat. Appetzer)

Perustutkimus tarjoaa molekyyli- ja solutason tutkimusta ja perintötekijöiden merkitystä mm. sydänlihassairauksissa. Kun tarkastellaan aihepiirejä, niin vuosittain keskeinen tutkimusalue on verisuonisairauksien patologian, genetiikan ja toisaalta sydämen vajaatoiminnan molekyyligeneettisten tutkimusten alueet. Tuetuin osa-alue on verisuonisairauksiin liittyvä rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan perustutkimus.

Tuemme myös sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvää solujen signalointia ymmärtääksemme vajaatoiminnan tai lihaksen paksuuntumista ja ansiokasta kanta-solututkimusta, mitä tehdään eri yliopistokeskuksissa.

Secondi eli väliruoka on nk. translationaalista tutkimusta. (lat. Velit cibum)

Translationaalisella alueella on toistaiseksi vähemmän tutkimussuunnitelmia. Näkyvin translationaalinen tutkimusalue, jota säätiö on tukenut, on prof. Seppo Ylä-Herttualan tutkimusryhmän ponnistukset siirtää parantavia geenejä sairastuneen suoniston alueelle erilaisilla virusvektoreilla. Pääosa translationaalista tutkimusta keskittyy erilaisten uusien lääkehoitojen tutkimukseen. Niissä ja myös isommissa kliinisissä koejärjestelyissä on usein vahva tuki teollisuudesta. Perinteisesti STS näissä aihepiireissä on tukenut yksittäisiä osatutkimushankkeita, jotka tähtäävät väitöskirjaan.

Primaria eli pääruoka on potilastutkimukset. (lat. Praecipuae epulae)

Aikaisemmin mainittujen sairausalueiden lisäksi viime vuosina on huomattavasti panostettu eteisvärinäpotilaiden hoitoon ja sen aiheuttamien komplikaatioiden ehkäisemiseen. Kuvantamismenetelmien kehittyminen ja siihen liittyvä tutkimustyö mitä parhaiten lisää tietoamme ja osaamista sydänsairauksien diagnostiikassa. Suomi on tunnettu myös pitkäaikaisista seurantatutkimuksista, joissa valikoitua joukkoa mm. lapsia seurataan vuosia tunnistaaksemme perimään, ruokavalioon ja sosiaaliseen tukeen liittyvät syyt myöhemmälle sairastavuudelle. Samoin keskeisiä ovat olleet mm rytmihäiriöihin perustuvat kliiniset tutkimushankkeet ja valtimosairauksien tulehdusmekanismeja tutkivat hankkeet potilailla ja sydämen vajaatoiminnan hoitotutkimukset.

Dolci eli jälkiruoka on hyötynäkökulma.(lat. Secunda mensa)

Potilaamme hyötyvät siitä syventävästä tutkimuksesta, joka johtaa parempaan sairauksien ymmärtämiseen ja hoitoon. Samoin tutkijamme hyötyvät siitä, että he perehtyvät sairauksiin niin perustutkimuksen kuin kliinisen tutkimuksen kautta. Tutkimustyö vahvistaa kliinisen alan koulutusta ja osaamista.

Tulevassa:

Jatkuva kehitys säätiön hallinnossa ja tieteellisen toimikunnan työssä on tärkeää. Vanhenemiseen ja tulehdusmekanismeihin, valtimosairauksien tutkimuksen lisäksi, on paljon hyviä sydänterveyttä parantavia hankkeita, joiden kautta STS:n tunnettavuus kasvaa. Tieteellisen tutkimusvaliokunnan tehtävä on identifioida ne kultamunat, joiden kautta STS:n arvostus tutkimusta tukevana tahona saa näkyvyyttä. On myös kliinisen tutkimuksen alueita, joita Suomessa ja Euroopassa tulisi kehittää, kuten POTS, Inflammingaging, RNA rokote therapiat, mutta myös perinteiselle EKG tutkimukselle on edelleen sijansa.

Hyvät kuulijat!

Sydäntutkimussäätiö on Suomessa keskeinen sydän- ja verisuonisairauksien tutkimuksen tukija, muiden säätiöiden ohella. Myönnämme apurahoja tutkijakuukausiin, tutkimustyöhön merkittävissä kansainvälisissä tutkimuskeskuksissa ja hankeapurahoitusta vanhemmille tutkijoille ja tutkimusryhmille. Toimintansa aikana Sydäntutkimussäätiö on jakanut rahoitusta arviolta 50 miljoonaa euroa markka-aika huomioiden.

Sydän- ja verisuonisairauksien tutkimuksen kautta saamme parempaa hoitoa.

Tervehdin teitä latinaksi -- Cor tuum in materia et - melior cura per investigationem – ”Sydäntutkimussäätiö on sydämesi asialla - tutkimustyön kautta saadaan hyvää hoitoa!” Näin on ollut jo 50 vuotta.

Kiitos!