Vuoden 2022 apurahoina jaettiin 2,3 miljoonaa euroa tutkimustyöhön
Sydäntutkimussäätiö on myöntänyt 2,3 miljoonaa euroa tukea sydäntutkimukseen. Sydäntutkimussäätiö tukee tänä vuonna yhteensä 76 sydäntutkijaa tai tutkimusryhmää. Dosentti Tiina Heliö tutkii apurahalla perinnöllistä sydänlihasrappeumaa.
Sydäntutkimussäätiö on myöntänyt merkittävän tukimäärän, 2,3 miljoonaa euroa sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen. Säätiö sai talvella 2022 järjestettyyn apurahahakuun lähes 140 hakemusta. Kaikkiaan 76 tutkijalle tai tutkijaryhmälle myönnettiin apuraha. Säätiön puheenjohtajan, professori Eero Jokisen mukaan apurahahakemusten laatu oli jälleen kerran korkeatasoinen, ja säätiössä ollaan hyvin tyytyväisiä siihen, että tukea voidaan osoittaa niin monelle tutkijalle.
Apurahoista suurin osa myönnettiin 1-3 -vuotisille tutkimushankkeille, yhteensä 36 apurahaa ja vajaat 1,7 miljoonaa euroa. Laajojen tutkimushankkeiden lisäksi tuetaan väitöskirjan jälkeisiä post doc -tutkimustöitä, joille myönnettiin 16 apurahaa, yhteensä runsaat 390 000 euroa. Lisäksi väitöskirjatyöskentelyä tuettiin 24 apurahalla, joiden yhteissumma on noin 240 000 euroa.
Yksi apurahan saaneista tutkimushankkeista on dosentti Tiina Heliön tutkimus Perinnölliset kardiomyopatiat, jolle myönnettiin 60 000 euron apuraha. Tutkimuksessa selvitetään näiden sairauksien geneettistä taustaa ja ilmenemistä. Perinnölliset kardiomyopatiat eli sydänlihasrappeumat ovat laaja tautiryhmä. Vaikka yksittäiset tautimutaatiot saattavat olla harvinaisia, tautiryhmänä kardiomyopatiat koskettavat Suomessa tuhansia potilaita ja heidän perheitään.
Valtaosa perinnöllisistä kardiomyopatioista ilmenee vasta aikuisiällä ja taudinkuva voi vaihdella jopa samassa perheessä, samankin geenivariantin kantajien kesken oireettomuudesta sydänperäiseen äkkikuolemaan. Osassa tapauksia merkittävin ilmenemä voi olla sydämen vajaatoiminta, joka saattaa edellyttää lääke- ja laitehoitoja tai enimmillään sydämensiirtoa. Lapsuudessa ilmenevien sydänlihassairauksien syyt poikkeavat aikuisiän sairauksista. Uudet havainnot geenitaustasta siirtyvät nopeasti käytännön diagnostiikkaan. Jos suvun tautimutaatio tunnetaan, sen avulla pystytään tunnistamaan myös ne suvun jäsenet, jotka eivät kanna tautimutaatiota, jolloin he vapautuvat epävarmuudesta ja vuosien turhasta sydänseurannasta. Nuorilla henkilöillä tieto voi vaikuttaa ammatinvalintaan. Geenitaustaan liittyvän taudinkuvan tutkiminen tuottaa tietoa, joka hyödyttää potilaiden kliinisen seurannan ja hoidon suunnittelussa. Osassa tapauksia täsmällisellä geenidiagnoosilla on jo nyt vaikutusta hoitoratkaisuihin, näin esimerkiksi harvinaisissa kertymäsairauksissa, ja uusia täsmähoitoja on jatkuvasti kehitteillä. Tutkimustulosten sovellettavuus potilaiden hoidossa on siten laaja-alaista.
Kaikkien apurahansaajien nimet ja tutkimusaiheet ovat nähtävillä säätiön verkkosivuilla kohdassa:
Apurahat / Myönnetyt apurahat / Apurahansaajat 2022.
Sydämesi asialla yli 50 vuotta
Pitkäjänteisellä tieteellisellä tutkimustyöllä voidaan merkittävästi ennaltaehkäistä sydänsairauksia ja kehittää hoitomahdollisuuksia sekä parantaa jo sairastuneiden elämän laatua. Sydänsairaudet muuttavat muotoaan, joten tarvitaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa muuntuneista sydänsairauksista ja niiden tehokkaasta hoidosta. Sydäntutkimussäätiön varainhankinnan perusta on sille osoitetut testamentit ja lahjoitukset. Säätiö kiittää lämpimästi tukijoitaan.