Sepelvaltimotaudissa tulehdustakin kannattaa hoitaa
Sepelvaltimotautia hoidetaan elintapamuutosten lisäksi lääkehoidolla, pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Lääkehoidolla vähennetään veren LDL-kolesterolin määrää, lasketaan verenpainetta sekä estetään hyytymien syntyminen.
Hoitojen tulokset ovat olleet merkittäviä, mutta sepelvaltimotautia ei ole pystytty kokonaan pysäyttämään. Yksi syy tähän on tulehdus valtimossa. Sepelvaltimotaudin kehittymiseen tarvitaan aina kolesterolia ja valtimon seinämän tulehdus. Jos korkeahkon veren kolesterolitason lisäksi valtimossa ei ole tulehdusta, valtimokovettuma kehittyy hitaasti tai jää kokonaan kehittymättä. Toisaalta matalakin kolesterolitaso saattaa johtaa valtimokovettumatautiin, jos tulehdusreaktio on voimakas.
Viime syksynä julkaistiin ensimmäinen lumekontrolloitu tutkimus, jossa sepelvaltimotautipotilaita hoidettiin tulehdukseen vaikuttavalla kanakinumabi-lääkkeellä. Yhdellä lääkeannoksella oli sydäntapahtumia vähentävä vaikutus, mutta lääkettä tuskin voidaan lähiaikoina ottaa käyttöön sen korkean hinnan ja sivuvaikutusten vuoksi.
Tutkimus oli kuitenkin ensimmäinen, jossa pystyttiin kiistattomasti osoittamaan, että valtimokovettumataudin etenemistä voidaan hidastaa vähentämällä sepelvaltimon tulehdusta. Lisäksi aiemmin joidenkin mielestä teoriana pidetty tulehdushypoteesi muuttui nyt todelliseksi hoitokohteeksi.
Sepelvaltimotaudin hoitoon kehitetään parhaillaan uusia tulehdusta vähentäviä valmisteita, mutta sen lisäksi kokeillaan vanhoja, muihin sairauksiin käytettyjä lääkkeitä.
Vanha lääke, uudet kujeet
Suomessa on parhaillaan menossa HYKS:in kardiologian klinikan johtama lääketutkimus, johon osallistuu HYKSin lisäksi viisi muuta keskussairaalaa, Päijät-Häme, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Pohjanmaa.
Tutkimuksessa selvitetään jo vuosikymmeniä käytössä olleen hydroksiklorokiini-reumalääkkeen vaikutusta sydäninfarktien uusimisen estämiseen. Hydroksiklorokiini on varsin lupaava sepelvaltimotautilääke, sillä se laskee sekä veren kolesteroli- että sokeripitoisuutta, estää tulehdusta ja vähentää hyytymistaipumusta. Kaikki nämä reumalääkkeen ominaisuudet auttavat estämään valtimon kovettumista ja sydäninfarktia.
Infarktipotilaita on tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkoitus kerätä 200. Tämän jälkeen tehdään analyysi siitä, kuinka paljon potilaita tulee olla isommassa tutkimuksessa, jotta voidaan sanoa, onko lääkkeestä hyötyä infarktin estossa. Tutkimuspotilaat saadaan koottua tämän vuoden aikana ja tuloksia on odotettavissa vuoden 2019 lopussa.
Tämän tyyppisiä tutkijalähtöisiä lääketutkimuksia tehdään maailmalla suhteellisen vähän, sillä lääketutkimusten tekeminen on vaivalloista ja kallista. Patentittomien lääkkeiden tutkiminen ei ole teollisuudelle kannattavaa, sillä vanhat lääkkeet ovat potilaille halpoja. Nämä tutkimukset voivat kuitenkin johtaa uuteen merkittävään hoitokäytäntöön, joka voidaan ottaa käyttöön välittömästi.
Muitakin tulehduslääkkeitä ja -mekanismeja tutkitaan maailmalla ahkerasti. Infarktin hoidon voi odottaa muuttuvan lähivuosien aikana, ja samalla infarktipotilaiden tulevaisuudennäkymien kirkastuvan.
Sydäntutkimussäätiön tukemasta tutkimuksesta vastaa Helsingin Yliopiston Kardiologian Professori Juha Sinisalo.
Juha Sinisalo, Osastonylilääkäri
Kardiologian Professori, Helsingin Yliopisto
Sydän ja keuhkokeskus HYKS