Geenitutkimusta sydänterveyden hyväksi

Artikkelit

Uuden sukupolven geenihoidon kehittäminen sydänlihaksen kroonisen hapenpuutteen ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala työryhmineen kehittää Sydäntutkimussäätiön tuella uudenlaista geeninsiirtoihin perustuvaa täsmähoitoa sydänlihaksen kroonisen hapenpuutteen (vaikea angina pectoris) ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Menetelmässä hyödynnetään tutkimusryhmän pitkäaikaista geeninsiirtomenetelmien ja geenikuljettimien kehitystyötä sekä ihmisen taudinkuvaa hyvin vastaavaa porsaan sydämen hapenpuutemallia.

Kroonisen hapenpuutteen hoidossa pyritään kasvattamaan uusia verisuonia tukkeutuneiden sepelvaltimoiden rinnalle (ns. Biologinen ohitusleikkaus) käyttäen ihmisen luonnollisia, verisuonia kasvattavia kasvutekijöitä. Menetelmää on testattu jo useissa eri koejärjestelyissä tehon ja turvallisuuden varmistamiseksi ja nyt myönnetyn apurahan turvin on tarkoitus suorittaa viimeiset prekliiniset kokeet, jotta hoitoa voidaan testata ihmisillä. Uutena keksintönä on myös se, että nyt käytetään uutena hoitogeeninä kasvutekijägeenin ilmentymistä säätelevää mikroRNA molekyyliä, jolloin oletetaan saatavan aikaan mahdollisimman luonnollinen biologinen vaste sydänlihaksessa.

Sydämen vajaatoiminnan hoidossa sydänlihaksen geeninsiirto suoritetaan sydämen laskimojärjestelmän kautta, jolloin saadaan mahdollisimman suuri osa vasemman kammion lihassoluista hoidon piiriin. Hoitogeeninä käytetään sydämen supistusvoimaa tehostavaa ja aineenvaihduntaa tehostavaa geeniä, jonka avulla voidaan parantaa sydämen suorituskykyä ja estää vaikean vajaatoiminnan kehittyminen.

Molempien tautitilojen tutkimuksessa hoitogeenit ohjataan erikoiskatetrin avulla läpivalaisukontrollissa nivusalueen verisuonia pitkin hoitoa tarvitsevalle sydänlihaksen alueelle. Hoidot eivät edellytä raskaita kirurgisia toimenpiteitä tai nukutusta, joten ne soveltuvat myös vaikeasti sairaille ja huonokuntoisille sekä iäkkäille potilaille.

Tutkimustyö suoritetaan Itä-Suomen yliopiston A.I.Virtanen instituutissa ja Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa. Tutkimuksiin osallistuvat myös Itä-Suomen yliopiston koe-eläinkeskus ja Kansallinen Virusvektorilaboratorio.

Related articles